No nyt niitä sukkahommia, joissa olen jumittanut syksyn ja ison osan talvesta.
Oikeastaan sukkaputki alkoi jo viileän alkukesän aikana, kun ennen juhannusta tein itselleni mökkisukat. Kesän lämmetessä jätin villan hetkeksi, mutta syksyllä otin sukat taas puikoille. Lokakuussa neuloin pitkään ja rakkaudella, välillä purkaenkin, ehkä hienoimman (ja tärkeimmän) sukkaparin, jonka olen koskaan tehnyt. Joululahjasukilla lahjoin veljeni perhettä. Ja koska en ehtinyt saada kaikkia sukkia aattoon mennessä valmiiksi, tein vielä yhden lepyttelyparin. Näiden lisäksi loppuvuoteen mahtuivat parit busseissa, junissa ja lentokoneissa (sekä kaikkia näitä odotellessa) tehdyt sukat.
Äkkiä laskettuna olen lokakuun jälkeen tehnyt ainakin seitsemän paria sukkia (tarkennettakoon, etten todellakaan ole mikään sukka illassa -neuloja). Eikä yksikään pari ole samanlainen kuin toinen.
Yksi sukkien parhaista puolista - niin kuin elämässä noin yleensäkin - onkin niiden monipuolisuus. On raitaa, kuviota ja palmikoita, yksiväristä ja liukuvärjättyä lankaa, ohutta ja paksua, pehmeää ja pörröistä. Voi tehdä melkein mitä vain, ja silti lopputulos on ihan tunnistettava sukka.
Eri kuvioiden ja mallien testailu ei kuitenkaan onnistu, jos perusta ei ole kunnossa. Sen takia kokosin yhteen muutaman vinkin, joita käytän lähes kaikissa neulomissani sukkapareissa.
Joten here we go, Lauran sukkavinkit.
Silmukoiden määrän katson yleensä Lankamaailman taulukosta. Ylempää taulukkoa seuraan, kun puikoilla on vaikkapa Dropsin Fabelia, alempi taas pätee esimerkiksi 7 veljekseen.
Varren joustinosion - tulee se sitten pariksi sentiksi alkuun, koko matkalle taakse tai jotenkin muuten - oikeat silmukat teen yleensä kiertäen, sillä pidän napakasta ja siististä jäljestä.
Kantapään teen vahvistettuna, siihen löytyy ohje esimerkiksi Novitalta. Kantapään teen puolilla silmukoilla tai joskus vähän alle, kerroksia kantalappuun (ennen kavennuksia) neulon yleensä suunnilleen kantapään silmukoiden verran.
Kiilakavennusten väliin jätän ensin yhden kerroksen, sitten kaksi, kolme, neljä ja niin edelleen.
Kärkikavennukset teen nauhakavennuksena. Novita neuvoo siinäkin.
Kaiken kaikkiaan luotan sukanteossa siis aikalailla perusjuttuihin. Oletko samanlainen vai onko sulla jotain sukkajippoja takataskussa (tai lankakorissa)? Kuulisin mielelläni, sillä nyt tuntuu siltä, että helmikuuhun sopisi uuden testaamista ja avoimia mieliä.
Post Comment
Lähetä kommentti